Keinu keinuni..
Istuin ilman jalkoja, tuoli taivaan ja maan välillä – sehän on keinu! Tai kiikku, liekku, lietsu. Kehtokin keinuu.
Historia tuntee monia keinuja ja keinujia. Keinuminen on ollut pidetty vapaa-ajan vieton muoto. Kyläkeinut kutsuivat nuorisoa kisailemaan aisakeinuissa, pidettiin jopa pyörähdyskilpailuja. Myös muualla maailmassa on osattu nauttia keinumisesta. Keinujia on ikuistettu myös kuvataiteessa. Jo antiikin urheilijat keinuivat palautuakseen.
Keinuminen rentouttaa ja rauhoittaa. Keinuessa kokee rauhallisia hetkiä liikkeessä. Liidät ilmassa kuin lintu -ylös alas, eteen taakse, keinu kantaa istujaa. Keinuminen on vaivatonta, kevyttä huvia. Vauhti voi silti kirpaista myös vatsanpohjassa.
Keinuminen vaikuttaa tasapainoon, ravistaa lempeästi. Keinuja ojentaa ja koukistaa käsiä ja jalkoja rytmikkäästi. Jännitys ja rentous vuorottelevat. Keinuminen vaikuttaa kehoon ja mieleen. Liike stimuloi sisäkorvan tasapainoelintä ja saa aikaan hyvän olon tunteen. Pikkuaivot saavat impulssin, joka etenee muuallekin aivoissamme mm. mantelitumakkeeseen, joka vastaa selviytymisestä ja tunnesäätelystä.
Keinun heilahtelu tuo ilon ja onnellisen tyytyväisyyden tunnetta. Tämän voi tunnistaa vauvasta vaariin. Keinuminen nostaa elämäniloa ja tunnelmaa.
Halipysäkillä keinutellaan ilman keinua. Heijaamme kehoa ja annamme kevyen kosketuksen liikuttaa kehoa. Keinuminen on tuttua vauvasta asti. Sanotaan, että kohtu on ensimmäinen keinumme. Palaamme onnelliseen ja rauhalliseen olotilaan.
Keinuttelu on myös hermostomme hoitoa. Joskus käy niin, että vauvojen kehitystä edistävät primitiivirefleksit eivät integroidu vaan jäävät toimintaa vielä lapsen kehittyessä, jopa aikuisuuteen asti. Niiden vaikutukset saattavat haitata oloamme pitkittyessään. Ne voivat esiintyä esim. lihaskireyksinä ja aiheuttaa kipua sekä kulumaa esim. nivelissä.
Tästä lisää seuraavassa postauksessa.
Keinuminen on helppoa ja hauskaa hoitoa. Halipysäkillä siihen liittyy levollinen yhdessäolo, kosketus ja rauhoittuminen. Teemme yhdessä monenlaisia parantavia rytmisiä liikkeitä, joilla hoidetaan mm. pitkittyneitä primitiivirefleksejä – tämä on ns. sensomotorista toimintaa/terapiaa.
Tarinat vievät osallistujia keinumaan lempeillä laineilla (tosin jonkun vene joskus keinuu isomminkin 😉) tai pyörähtelemään pehmeänä pullataikinana. Keinuttelu antaa meidän olla hetken vauvan onnellisessa olossa tai herättää uusia tapoja helliä.
Olitpa iso tai pieni, keinuminen luo hyvää mieltä.