Jomon kiertovenyttely -taukoja arkeesi

Tämä on yritykseni ymmärtää miksi Kuratomi-menetelmän äärellä alkaa tuntua niin hyvältä.  Miksi teen sitä yhä uudelleen. Mikä selittää sitä?

Usein kuultu kommentti ja omakohtainen kokemus kertovat, että Jomon-Shindon harjoituksissa on helppo pysähtyä.  Pysähtyminen suo tauon arjen virtaan. Harjoitus on kuin pieni suvanto, joka muistuttaa oman hyvinvoinnin tarpeesta.

Jomon-Shindo ja koko Kuratomi metodi on japanilaiseen perinteeseen nojaava kehonhuoltomenetelmä. Japanilaisen kulttuurin mukaan meridiaanit ovat kehonkäsityksen peruselementti, jossa elämän energia Ki/Qi   virtaa. Se ei helposti avaudu länsimaisen kulttuurin käsitteissä kasvaneelle. Se on kuin vieras maku, jota pitää ensin maistaa, että tietää miltä se minun suussani maistuu. Sitten voi alkaa biokemiallisesti eritellä aistimuksiaan.

Itämaisen ihmiskäsityksen ja filosofien ajattelun mukaan olemme kokonaisuus. Meillä on energia, joka pitää elämää yllä. Prna, Qi, Ki tai miten sitä eri tavoin kutsutaan. Elämän energiaa ylläpitää kaikki se mikä tukee elämää. Elämän henki, voima, sielu. Kukin voi ajatella miten itse parhaiten ymmärtää. Jomonissa lähdetään holistisesta ajattelusta, mutta se ei ole sidottu uskontoon tai filosofiaan. Siksi yritys ymmärtää ja sanoittaa sitä voi olla myös seuraavanlainen:

Jomon asennoissa keho kiertyy sisäiseen spiraaliin.  Jomon-asentoon asettumisen jälkeen kehon ja mielen rentouttamisen, passiivisen  hellittämisen aikana tapahtuu liikettä lihaskalvoissa. Se tuntuu venytyksenä. Lihaskalvokerrokset liukuvat eri suuntiin, pysyvät näin joustavina. Liikkumisen ja hermotoiminnan kannalta nämä ovat tärkeitä tapahtumia.

Faskia-tutkimus on tuonut paljon tietoa lihaskalvojen merkityksestä. Ikivanha ajatus staattisesta sidekudoksesta avartuu hienovaraiseen kehon kokonaisvaltaiseen ymmärrykseen.  Todennäköisesti paljon on vielä tutkimatta, ymmärtämättä.

Jomon täydentää shindo-venyttelyn perusasentoja runsain variaatioin.  Jomon-venyttelyn idea on syntynyt Shindo-menetelmän kehittäjän sensei Kuratomin ihastellessa japanilaisen Jomon -kulttuuriaikakauden arkeologisia löydöksiä.  Hän tutki aikakaudelle tyypillisiä saviruukkujen koristeita, jotka olivat erityisen kierteisiä. Tämä muotokieli viehätti sensei Kuratomia. Vahvan tiedon ja intuition ohjaamana sensei oivalsi dna-ketjujen kierteisyyden olevan viite kehon muihinkin rakenteisiin.

Kun elämän energian avulla pidämme itsemme pystyssä ja uhmaamme painovoimaa, Jomon-Shindon palauttava vaikutus perustuu   vastustamisen hetkelliseen lopettamiseen, taukoon. Autonominen hermosto on monitahoinen kehon toimintoja ylläpitävä verkosto, jossa vastakkaiset vaikutukset vuorottelevat.   Sympaattisen hermoston aktiivisuus ja parasympaattinen hidastaminen. Elämässä rytmin vaihtelu on tärkeää.

Shindon vaikutus perustuu painovoiman havaitsemiseen ja sen sallimiseen.  Jomonin vaikutus kierteisissä asennoissa menee vielä syvemmälle tai toisiin rakenteisiin. Venytyksen ei tarvitse ”tuntua” venymisenä, kierteisyys avaa jumittuneita kalvoja ja vapauttaa hermoratoja.

Tässä piilee asian vaikeus. Olemme suorittajia. Alitajuisesti  ja tiedostamattamme suoritamme koko ajan: pidämme itsemme pystyssä, ryhdissä, koossa, liikkeessä, toiminnassa. Autonomisen hermoston sympaattinen osa huolehtii tästä kaikesta. On helpompi havaita liike ja toiminta, vaikeampaa on se, mitä tapahtuu passiivisena.  Tässä astumme mielen alueelle. Mitä mielessämme tapahtuu, kun suostumme passivisuuteen? Sisäinen puhe alkaa epäillä, kun pitäisi havainnoida omaa kokemusta, sisäisiä tapahtumia. Tai luottaa että tapahtuu, vaikka mitään ei näy. 

Tiedämme kuitenkin, että meillä on ulkoisten aistiemme (näkö, kuulo, maku, haju, tunto, tasapaino) sisäisiä aisteja. Olemme multisensorisia. Itse asiassa ne ovat samoja aisteja (tunto ja liike) aisteja havaitsemme myös sisäisesti. Meillä on lukematon määrä sisäisiin tuntemuksiin erikoistuneita hermosoluja. Hermostomme tuo viestiä aivoillemme.  Emme ole tottuneet aistimaan niitä, koska ne ovat autonomisia. Mutta tunnistamme ja voimme opetella tunnistamaan myös sisästä tilaamme. – Mitä, mistä on kysymys!? Puhutaanko mielestä vai kehosta. – Vai kehomielestä?

Voisiko hermoston toimintaa säädellä ? Mitä uuta voimme oppia itsestämme? Voimmeko tasapainottaa päivärytmiä, tauottaa elämää? Ainakin hengityksen  avulla voimme välillisesti vaikuttaa  autonomiseen hermostoon. Taukojen aikana voimme rauhoittua ja muistaa hengittää hetken tietoisemmin.

Emme me noin vain

voi muuttua

olla aamulla

uudestisyntyneitä ja parempia.

Elä niin kuin oma sointisi

virtaisi sinussa.

Kuuntele kuin kuulisit

sisäisen laulusi

oman äänen.

ja tavoitat oman tapasi soida.

Hyräile sitä hiljaa

opettele olemaan sille uskollinen.

Kun opit kuulemaan

oman hiljaisuutesi äänen

ja tavoitat oman tapasi soida

Kun saat hapuilla

 tietämättä minne

löydät itsesi.

Tommy Taberman

Sensei sanoi kerran.: ”Kuuntele sisäistä musiikkiasi.”