Leikissä on kaikki mahdollista, leikki avartaa ja keventää arkea. Leikki tuo uusia näköaloja, se on kokeilua ja uusia ehdotuksia arjen keskellä. Leikki on tutkimista. Leikki on sydämen tilaan asettumista.
Leikissä voi
- hassutella
- ihmetellä
- kääntää asiat nurin perin
- kokeilla
- hullutella
- heittäytyä
- yllättyä
- oivaltaa
Leikkisä ihminen on vapaa säännöistä ja laeista. Leikki on kevyttä huvia. Hänelle aika on halpaa.
Erik H. Erikson
”Famu, leikitäänkö taas shindo-kurssia?” kysyi lapsenlapsi tullessaan. Kysymys ilahdutti ja hämmästytti. Olimmeko joskus leikkineet sellaista, mietin. Olimme toki venytelleet yhdessä, tehneet varvashoitoja ja pötkötelleet kylki kyljessä. Olin kai maininnut shindostakin, ainakin aikuisten kanssa keskustellessamme. – Tämä oli lapsen luova kutsu leikkiin, jota voisimme siis jatkaa!
Huitziga : Leikki on sellaisenaan puhtaasti loogisen ja fyysisen toiminnan yläpuolella. Leikki on arkisten tarpeidemme ulkopuolella, mutta leikki tuo mielekkyyttä. Leikki on vapaata toimintaa, joka valloittaa ilman tavoitteita.
Emme lopeta leikkimistä, koska vanhenemme. Vanhenemme, koska lopetamme leikkimisen.
George Bernard Shaw
Isoisäni oli leikkisä. Hän leikki meidän lastenlasten kanssa. Hän asettui lattialle ajelemaan pikkuautoilla tai lähti luistelemaan eläkeikäisenäkin. Hän tuli vastaan portille ja sanoi:” Kukas se sieltä tulee”. Se ei ollut kysymys, kyllä hän minut tunnistaa, mietin lapsena. Vaan se oli ilahtuneena lausuttu tervehdys! Leikkisyys oli silta sukupolvien välillä. Sitä kieltä ymmärsin. Naapurin lapsetkin hakivat häntä ulos leikkimään kuin vertaistaan.
Kuka saa leikkiä? Kuka osaa leikkiä?
Aikuisuuteen liitetään vakavuutta ja totuuden etsintää. Aikuisuus on myös rutiineja, kontrollointia ja sääntöjä. Leikki taas on vapaa säännöistä ja normeista. Leikki on näiden ulkopuolella. Leikkiin ei kuulu järjen ääni. Leikki ylittää arjen, leikki valloittaa, se vapauttaa mielikuvituksen.
- Leikissä voi olla omat säännöt ja leikinlait.
Leikkisyys on lähellä flow- kokemusta, se vie hetkeksi realiteettien ja rajoitusten ulottumattomiin.
Leikki on taiteen esiymmärrystä.
Pelit, kisailu, unelmointi ovat aikuisten leikillisyyttä. On jopa hienoa mennä luovuuskurssille tai osallistua leikkimielisiin tempauksiin. Aikuisten oikea tieteellinen tutkimuskin voi olla leikkiä, luovaa kokeilua.
Aikuinen osaa leikkiä, mutta se sisältää riskejä. On siis otettava riski leikkiin. Kun aikuinen asettuu leikkitilaan ja höllentää vähän kontrollin tarvettaan, hän saattaa onnistua leikkimään. Hän saattaa siirtyä aikuisalueeltaan lapsen alueelle, yhteiselle tontille. Lapsi saattaa auttaa lainaamalla tutkimusvisiiriään tai mahdollisuuspleksiään. Niillä pääsee kokeilemaan taas myyttisiä matkoja, pilvilinnoja tai syvyyssukellusta : minä olen, minä osaan, minulla on!
Tiede etsii selitystä ja vastausta arvoitukseen, taide yrittää kestää sen tosiasian, ettei mitään lopullista vastausta ole”
Pia Tafdrup, tanskalainen kirjailija
Leikki on yleismaailmallinen ilmiö. Kaikkialla ja kaikissa kulttuureissa leikitään. Sanotaan jopa, että leikki luo kulttuuria. Vai onkohan leikki ollut jo ennen kulttuuria?
Leikki ei olekaan väline, vaan leikki luo leikkiä ja se on olemassa itsensä takia. Leikki on synnynnäinen perustoiminto. Puhutaan myös leikkivietistä. Sanotaan aikuisen kadottaneen leikkiviettinsä, kun hän ei leiki. Rämettynyt leikkivietti on vaarallinen. Mutta leikki on enemmän kuin vietti.
Leikki on myös tapa lähestyä asioita ja toimintoja. Se on vapaaehtoista vuorovaikutusta. Leikki on viesti: eleitä, liikettä, puhetta ja ymmärrystä siitä, että leikimme yhdessä.
Aikuinen katso leikkiä ylhäältä ja määrittelee sen siitä kulmasta.
Aikuisen on helpompi nähdä leikin opettava puoli. Se voidaan nähdä maailmaan valmistavana toimintona ja pedagogisesti hyödyllisen. Leikin avulla saavutetaan tavoitteita. Leikki on tällöin väline.
Leikki luo tilaa kokeilla ja valita.
Lapsi ei leiki saadakseen tuloksia tai oppiakseen taitoja, joita hän on myöhemmin tarvitseva. Lapsi elää leikissä ja edistää leikkiä sopivaan muotoon, jotta se voi jatkua. Lapsi leikkii, jota leikki jatkuisi.
Leikki tuottaa mielentilan, josta saa iloa. Kaikki toiminta, joka muuttaa tapaamme aistia todellisuutta synnyttää iloa. – Olemassaolo riittää!
Yhteinen leikki luo sosiaalisen me -ilmiön. Leikkijät saavat vauhtia siitä, että ovat yhdessä. Osapuolina voi toki olla muutkin kuin ihmiset. Lapsi voi leikkiä mielikuvitusolioiden tai ihmeilmiöiden kanssa. Lapselle ei tarvitse opettaa leikkiä. Leikkitilaan voi hypätä missä ja milloin vain. Aikuisen siirtymä tapahtuu viiveellä vaihteet rasahdellen. Alue on kapea aikuistilan kontrollin ja leikkitilan verhon välissä, josta voi tähystellä molempiin suuntiin. Siinä pitää huolehtia, että oma ilmaisu on neutraalia ja salliva leikkijöille. Jos aikuinen ei osallistu, aikuisen tärkeäksi tehtäväksi jää huolehtia siitä, ettei kukaan jääleikin ulkopuolelle.
Leikin aloitus tai eteneminen vaatii joskus neuvotteluja, niitä tehdään me-puheella. Aina ei tarvita edes sanallista neuvottelua, lapset muuttavat eleitä, rytmiä ja toimia ja muut ymmärtävät se uudeksi suunnaksi.
- Oletko seurannut leikkejä, joissa lapsilla ei ole yhteistä kieltä, mutta leikki sujuu. Lapset viestivät monin tavoin? Katse ja kädetkin puhuvat.
Leikkijät välittävät leikki- ja tunneviestejä. Leikkijät soinnuttavat viestejään yhteiseen leikilliseen kokemukseen. Yhteinen ymmärrys lisää hyvinvointia. Yhteinen leikki kehittää leikkijöitä, lapsia ja aikuisia.
Yhteinen leikki lataa itseään ja luo yhteistä energiaa. Ryhmä saa voimaa omasta toiminnastaan ja kukkii yhdessä.
Leikki auttaa hahmottamaan uusia asioita.
Tutustuminen uusiin asioihin ja ihmisiin sujuu luonnikkaasti leikin avulla. Leikki voi tukea sosiaalisuutta ja tukee tunnetta, että yhdessä on kivaa. Leikissä voi opetella tunteita ja tilanteita. Uusia käsitteitä ja sanoja putkahtelee huomaamatta.
Leikissä muun muassa opitaan säätelemään omaa toimintaa vaihtuvissa tilanteissa. Leikissä voi oppia tarkkaavuuden ja keskittymisen säätelyä. Voi rohkeasti kokeilla erilaista ilmaisua ja eläytyä virran vietäväksi.
Leikkijällä on lupa olla toinen, joku muu. Leikkijä testailee rooliaan ja kykyjään. Leikkijä tarkastelee tiedostamattaan omaa identiteettiään. Kuka olen, mistä tulen. Keneksi haluan tulla. Leikkijä saa mahdollisuuden kurkistaa avartuviin, uusiin maailmoihin. Leikki on sieluntila, johon ihminen pyrkii.
- Halipysäkillä voit liikkua kuin mahtava karhu suolla, isosti ja vahvasti. Olla voittamaton. Tai voit liidellä kuin kevyt perhonen tuulessa. Olla vietävänä. Voi samaistua noloon pikku nalleen, joka häpeissään piiloutuu kuusen alle. Tai ottaa talvitorkut siilin sykkyrässä.
Leikki on yksinkertaista ylellisyyttä.