Japanilaisen ajattelun mukaan jokaisella tulisi olla oma ikigai. Se on motiivi, tarkoitus, visio tai tärkeä päämäärä, joka antaa voimaa ja energiaa päivän aloittamiseen joka aamu.
Meidän jokaisen ytimessä asuu kysymys elämän tarkoituksesta. Se on aarre, jota etsimme ja jonka eteen tehdään työtä sydämellä.
Shindo on osa omaa tarkoitustani, se on asenne ja menetelmä. Shindo opettaa kuuntelemaan sisintään ja katsomaan kunnioittaen toiseen ihmiseen. Sen avulla voi olla joku jollekin toiselle.
Näille ajatuksille on perustettu Unikki, joka tarjoaa rentoutta palautumiseen, kosketuskoulutusta ja työnohjausta logoterapian tukemana.
Hiljennä, pysähdy -oivalla!
Ajankohtaista
Olemme Pekanpolun kanssa siirtyneet uusin tiloihin 1.4.2023 alkaen. Auringonsalo , Turuntie 22, 24100 Salo.
Tilat tarjoavat miellyttävän hoitoympäristön ja viihtyisän kurssitilan. Olen jo aiemmin kouluttanut Jomon-Shindo ohjaajia täällä. Tilat ovat nyt entistä ehommat.
Jomon-Shindo® ohjaajia valmistui 29.8. 2023, uutta suunnitteilla 2024kevääksi
Jomon-Shindo® syventävä koulutus alkoi 3.8.2023
Shindo® Halipysäkki ohjaajakoulutus, uudistettu, ks alla
Kehollista kirjoittamista viikonloppukurssi oli 2.-3.9. Salossa. Jatkoa tulossa.
Shindo® Halipysäkki järjestetään yksittäisinä tapahtumina
Seuraa ilmoittelua Unikki – hiljennä, pysähdy – oivalla Facebook
Tulevat kurssit
Shindo HALIPYSÄKKI ohjaajakoulutus alkaa syksyllä : 14.-15.10.2023 jatkopäivät marraskuussa.
Koulutus on tarkoitettu kaikille lapsi- (iso)vanhempi – ryhmien ohjaamisesta kiinnostuneille. Aluksi opiskellaan Jomon-Shindon perusteet 2 pv.
Mahdollisuus Jomon-Shindo peruskurssiin. Myös muualla käyty kurssi voidaan hyväksilukea. Ks. Suomen Kuratomi Jomon-Shindo ry:n (shindo.fi) sivuilta kursseja.
Jos olet jo Jomon-Shindo® – ohjaaja tai peruskurssin käynyt, voit jatkaa 4 pv koulutukseen suoraan.
Lisätietoa: info(a)unikki.fi tai Riitta 0449837764
Ajankohtaista
Meneillään olevat ryhmät:
Jomon Shindo ryhmä kokoontuu Salon kansalaisopiston tiloissa 7.9.2023 alkaen klo 17.45-19.15.
Halipysäkki– lasten ja (iso)vanhempien yhteinen ryhmä kokoontuu Auringonsalossa , kysy tarkempia tietoja
Lisätietoa: info@unikki.fi
Mietteitä
Keinu keinuni..
Istuin ilman jalkoja, tuoli taivaan ja maan välillä – sehän on keinu! Tai kiikku, liekku, lietsu. Kehtokin keinuu.
Historia tuntee monia keinuja ja keinujia. Keinuminen on ollut pidetty vapaa-ajan vieton muoto. Kyläkeinut kutsuivat nuorisoa kisailemaan aisakeinuissa, pidettiin jopa pyörähdyskilpailuja. Myös muualla maailmassa on osattu nauttia keinumisesta. Keinujia on ikuistettu myös kuvataiteessa. Jo antiikin urheilijat keinuivat palautuakseen.
Keinuminen rentouttaa ja rauhoittaa. Keinuessa kokee rauhallisia hetkiä liikkeessä. Liidät ilmassa kuin lintu -ylös alas, eteen taakse, keinu kantaa istujaa. Keinuminen on vaivatonta, kevyttä huvia. Vauhti voi silti kirpaista myös vatsanpohjassa.
Keinuminen vaikuttaa tasapainoon, ravistaa lempeästi. Keinuja ojentaa ja koukistaa käsiä ja jalkoja rytmikkäästi. Jännitys ja rentous vuorottelevat. Keinuminen vaikuttaa kehoon ja mieleen. Liike stimuloi sisäkorvan tasapainoelintä ja saa aikaan hyvän olon tunteen. Pikkuaivot saavat impulssin, joka etenee muuallekin aivoissamme mm. mantelitumakkeeseen, joka vastaa selviytymisestä ja tunnesäätelystä.
Keinun heilahtelu tuo ilon ja onnellisen tyytyväisyyden tunnetta. Tämän voi tunnistaa vauvasta vaariin. Keinuminen nostaa elämäniloa ja tunnelmaa.
Halipysäkillä keinutellaan ilman keinua. Heijaamme kehoa ja annamme kevyen kosketuksen liikuttaa kehoa. Keinuminen on tuttua vauvasta asti. Sanotaan, että kohtu on ensimmäinen keinumme. Palaamme onnelliseen ja rauhalliseen olotilaan.
Keinuttelu on myös hermostomme hoitoa. Joskus käy niin, että vauvojen kehitystä edistävät primitiivirefleksit eivät integroidu vaan jäävät toimintaa vielä lapsen kehittyessä, jopa aikuisuuteen asti. Niiden vaikutukset saattavat haitata oloamme pitkittyessään. Ne voivat esiintyä esim. lihaskireyksinä ja aiheuttaa kipua sekä kulumaa esim. nivelissä.
Tästä lisää seuraavassa postauksessa.
Keinuminen on helppoa ja hauskaa hoitoa. Halipysäkillä siihen liittyy levollinen yhdessäolo, kosketus ja rauhoittuminen. Teemme yhdessä monenlaisia parantavia rytmisiä liikkeitä, joilla hoidetaan mm. pitkittyneitä primitiivirefleksejä – tämä on ns. sensomotorista toimintaa/terapiaa.
Tarinat vievät osallistujia keinumaan lempeillä laineilla (tosin jonkun vene joskus keinuu isomminkin 😉) tai pyörähtelemään pehmeänä pullataikinana. Keinuttelu antaa meidän olla hetken vauvan onnellisessa olossa tai herättää uusia tapoja helliä.
Olitpa iso tai pieni, keinuminen luo hyvää mieltä.
Julkaistu
Jomon kiertovenyttely -taukoja arkeesi Tämä on yritykseni ymmärtää miksi Kuratomi-menetelmän äärellä alkaa tuntua niin hyvältä. Miksi teen sitä yhä uudelleen. Mikä selittää sitä? Usein kuultu kommentti ja omakohtainen kokemus kertovat, että Jomon-Shindon harjoituksissa on helppo pysähtyä. Pysähtyminen suo tauon arjen virtaan. Harjoitus on kuin pieni suvanto, joka muistuttaa oman hyvinvoinnin tarpeesta. Jomon-Shindo ja koko Kuratomi …
Kinesiologisen Aivojumppa-kurssin jälkeen käytin alakoulun luokassani paljon kurssilla oppimiani tasapainottavia, aktivoivia ja rauhoittavia rytmisiä liikkeitä. Lapset pitivät niistä. Päivittäiset toistot vahvistivat vaikutusta, lapset pyysivät itsekin niitä usein. Liikkeet olivat yksinkertaisia ja opittavia, silti joillekin lapsille esim. ristikäynnin tekeminen rauhallisen kävelyn rytmissä oli alussa hankalaa. Rytmi muuttui, tuli hoppuilua tai toispuoleisuutta. Päivittäiset toistot helpottivat harjoituksen tekemistä. …
Keinu keinuni.. Istuin ilman jalkoja, tuoli taivaan ja maan välillä – sehän on keinu! Tai kiikku, liekku, lietsu. Kehtokin keinuu. Historia tuntee monia keinuja ja keinujia. Keinuminen on ollut pidetty vapaa-ajan vieton muoto. Kyläkeinut kutsuivat nuorisoa kisailemaan aisakeinuissa, pidettiin jopa pyörähdyskilpailuja. Myös muualla maailmassa on osattu nauttia keinumisesta. Keinujia on ikuistettu myös kuvataiteessa. Jo antiikin …
